Itikan vuonna 1865 rakennettu herraskartano henkii arvokasta ja rikasta historiaa. Rakennuksen sisällä olevat vanhat kaakeliuunit ovat museoviraston mukaan kartanon kalleinta kulttuurihistoriallista antia. Aikanaan Puolasta tuotujen piirustusten mukaan tehty kartano seisoo jykevänä Iisalmen korkeimpien puiden siimeksessä.
Monet
tuntevat Sylvian Joululaulun, Suomen ensimmäisen maakuntalaulun eli Savolaisen
Laulun ja Vaasan Marssin. Nämä laulut on säveltänyt iisalmelainen säveltäjä
Karl Collan. Hänen isänsä, jumaluusopin tohtori Pehr Johan Collan, oli 35 vuotta
Iisalmessa pappina. Hän oli Johan Ludvig Runebergin tunnetuimman teoksen Vänrikki
Stoolin tarinain runossa Sandels mainittu pastori. Pastori oli paikkakuntalaisena
Sandelsin paikallisena tiedonantajana.
Karl Collanilla oli veli nimeltään Fabian Collan. Hän oli suomalaisuus- ja kirjallisuusmies ja teki mm. ensimmäisen Suomen kielen kieliopin, tosin ruotsiksi. Hänen suomalaisuustaistelunsa tavoitteena oli saada Suomi itsenäiseksi.
Fabian Collanilla oli säveltäjäveljensä lisäksi toinen kuuluisa veli, Aleksander. Hänet oli aateloitu ja hän kantoi arvostetun salaneuvoksen titteliä. Aleksander oli yli 40 vuotta Pietarissa keisarinnan henkilääkärinä.
Itikan
kartanon ensimmäinen omistaja oli Fabian Collanin poika Pehr Gustav Collan.
Hän rakennutti Itikan kartanorakennuksen vuonna 1865. Ollessaan tukahduttamassa
puolalaisten kapinaa v. 1863 Helsingin Tarkka-ampujarykmentin alikersanttina
hän toi tuliaisina Itikan kartanon piirustukset. Samassa repussa tulivat pihalla
kasvavien Iisalmessa vielä tuolloin harvinaisten lehtikuusten siemenet. Pihalla
ovat myös kasvaneet Iisalmen ensimmäiset omenapuut.
Talo
tehtiin kestävistä punahongista. Hongat kuljetettiin hevosilla ja loppumatka
uittaen Itikkaniemen rantaan. Rakentaminen suoritettiin ruokapalkalla Suomeakin
koetelleina nälkävuosina. Viimeinen todella pahan nälkävuosihan oli Suomessa
1868, jolloin väestöstä 7.8% kuoli nälkään, pakkaseen ja kulkutauteihin.
Pehr
Gustav Collanista kerrotaan, että hän oli järjestyksen mies, touhukas ja tulikko
isäntä. Oli kuitenkin sellaisia asioita, joita hän ei saanut mieleiseksensä.
Säät eivät välittäneet komennoista. Erikoisen paheksuttavana hän piti ukonilmaa.
Puolan sotareissultaan hän toi suustaladattavan ja tuohuksella sytytettävän
haupitsin. Kun Itikkaniemen taivaalle alkoi kerääntyä tummia ukkospilviä hän
oli alkanut ampua niitä, karkottaakseen ne pois.
Viimeisen
paukun tämä omaperäisessä tehtävässä toiminut tykki ampui juhannusjuhlilla Sikomäessä,
talon läheisyydessä, jossa isäntä käski adjutanttinsa ladata tavallistakin kovemman
paukun. Kanuuna laukaisu kuului kaupunkiin asti. Onni oli, että isäntä säästyi
kuin ihmeen kaupalla hengissä nurinniskoin menneen kanuunan vieressä. Nykyiset
omistajat ovat löytäneet kanuunan kuulia tilalta.
Itikan kartanon seuraava omistaja oli Juho Canth. Hän oli tunnetun kirjailijan ja naisasialiikkeen johtavia nimiä olleen kirjailija Minna Canthin poika. Minna Canth asui Kuopiossa vv. 1880-1897. Hänen kotonaan Kanttilassa vieraili mm. Sibelius ja Gallen-Kallela. Hänen ansioikseen mainitaan paljolti mm. v. 1906 yleisen äänioikeusuudistuksen yhteydessä saatu naisten äänioikeus. Juho Canth oli Itikan tilan isäntä vuodesta a1900 alkaen kolmen vuoden ajan. Juho Canth lähti kenraalikuvernööri Bobrikovin aikana poliittisista syistä joksikin aikaa maanpakoon Ruotsiin ja myi pikaisesti tilan kartanoineen kesällä v. 1903. Hänen tiedetään piileksineen kartanon rakenteissa olleessa välilaipiossa venäläisiä kotietsijöitä.
Seuraava
herraskartanon omistaja oli Kusti Vilhunen. Hän oli tilan omistaja ainoastaan
kaksi vuotta. Hän myi tilan vuonna 1905 Juho Räisäselle. Ostaja ihastui rauhalliseen
rantamaisemaan, tiettömään paikkaan, jossa linnut lauloivat kesäisin yökaudet.
Tämä v. 1852 Iisalmen maalaiskunnassa syntynyt
mies oli itsenäisyysmies ja jääkäriliikkeen tukija. Tunnettu savolainen kirjailija
Juhani Aho vieraili usein Itikassa. Olihan Juho Räisänen hänen metsästys- ja
kalakaverinsa. Olipa Juho Räisänen seppänä tehnyt Aholle aseenkin, rihlakon.
Herrastuomari Räisänen oli vaikuttajapersoona Iisalmessa. Hän oli monissa niissä lähetystöissä, jotka ajoivat isänmaamme eri hankkeita. Hän oli Iisalmi-Ylivieskan radan alullepanijana. Venäjän keisari Nikolai II muutti laittomasti Suomen lainsäädäntöjärjestystä helmikuun manifestilla. Tämän julistuskirjan kenraalikuvernööri Bobrikov ilmoitti senaatille 15.2.1899. Suomessa yleinen mielipide painosti senaattia jättämään se laittomana julkaisematta. Näinä isänmaamme sortovuosina Juho Räisänen oli Iisalmen kunnan puolesta siinä koko maasta kootussa lähetystössä, joka valittiin vaikuttamaan Suomen senaatissa siihen suuntaan, ettei Venäjän silloisia laittomia määräyksiä pantaisi maassamme täytäntöön. Kuitenkin tämä ns. helmikuun manifesti astui vastustuksesta huolimatta voimaan.
Viiden vuoden ajan kartanon omisti myöskin Juho Räisäsen poika Juho Heikki Räisänen, Itikan Hannes. Vuonna 1933 tilan osti Kosti Sarvela. Hänen vaimonsa oli Juho Räisäsen tytär. Näin arvokas kartanorakennus siirtyi samalle suvulle. Nykyään tilan omistaa Kosti ja Elli Sarvelan pojan Jaakko Sarvelan poika Antti Sarvela.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |